Steinerpäiväkoti

Leikin kautta lapsi oppii maailmasta lapselle luontaisella ja mielekkäällä tavalla. Päiväkodeissamme  maalataan, piirretään,
näytellään, leivotaan, retkeillään ja harjaannutaan musiikissa ja kädentaidoissa.

Lapset ulkoilevat paljon ja reipasta liikuntaa on omassa pihassa ja metsässä parikertaa päivässä sekä viikoittain
puisto- ja metsäretkiä. Lapsille kerrotaan satuja. Niitä elävöitetään nukketeatterin tai näytelmän keinoin. Saduista opitaan syviä viisauksia.

Steinerpäiväkoti

Steinerpäiväkodissa lapset saavat olla lapsia, leikkiä ja elää satujen maailmassa. Mielikuvituksesta kumpuava, omaehtoinen leikki antaa monipuolisia virikkeitä lapselle.

Steinerpäiväkoti

Steinerpäiväkodissa lapset saavat olla lapsia, leikkiä ja elää satujen maailmassa. Mielikuvituksesta kumpuava, omaehtoinen leikki antaa monipuolisia virikkeitä lapselle.

Varhaiskasvatus

Helsingin vasun lisäksi steinerpedagoginen varhaiskasvatus jakaa Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohjan, joka perustuu kansainvälisiin lapsen oikeuksiin ja perusoikeussäädöksiin.

Näitä ovat oikeus

• onnelliseen lapsuuteen

• yksilöllisyyden kunnioittaminen

• turvallisiin ihmissuhteisiin

• tasapainoiseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen

• turvattuun ja terveeseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti

• tulla ymmärretyksi ja kuulluksi kehitystasonsa mukaisesti

• saada tarvitsemaansa erityistä tukea (tai saada ohjausta tuen piiriin)

• kokea, että maailma on hyvä. Tämä kokemus voi syntyä luottamuksesta ihmisiin ja maailmaan

Varhaiskasvatus

Steinerpedagoginen varhaiskasvatus on elävää ja ainutlaatuista ja se jakaa Helsinki strategian 2017-2021 arvot sekä valtakunnallisissa vasu-perusteissa määritellyt arvot.

Yhteisöllisyys

Vanhemmilla on merkittävä osa steinerpäiväkodissa, onhan lasten kasvattaminen yhteinen tärkeä tehtävämme.Yhteisöllisyydestä kumpuaa päivittäin iloa, lämpöä ja välittämistä arjen kohtaamisiin. Siinä tunnelmassa lapsen on hyvä kasvaa ja kehittää näkemystään itsestä ja maailmasta.

​

Vanhemmat ovat monipuolisesti mukana päiväkodin toiminnassa ja vuodenkierron juhlissa. Vanhempainiltojen ja vasu-keskustelujen lisäksi he toimivat mm. yhdistyksen hallituksessa,  varainhankinta-tempauksissa yms. Yhteistyössä vaalitaan toisen kuuntelemista ja kunnioittamista sekä lämmintä vuorovaikutusta.

Yhteisöllisyys

Vanhemmilla on merkittävä osa steinerpäiväkodissa, onhan lasten kasvattaminen yhteinen tärkeä tehtävämme. Yhteisöllisyydestä kumpuaa päivittäin iloa, lämpöä ja välittämistä arjen kohtaamisiin.
Siinä tunnelmassa lapsen on hyvä kasvaa ja kehittää näkemystään itsestä ja maailmasta.

Lapsen aistit ja kasvuympäristö

Lapsen kasvuympäristössä vaalitaan turvallisuutta, kohtaamisessa lämpöä, arjessa iloista ja rakkaudellista tunnelmaa. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän näitä asioita tarvitsee kehittymiseen. 

Aistivaikutelmien laatuun kiinnitetään erityistä huomiota; pieni lapsi on avoin kaikelle aistien kautta välittyvälle eikä pysty itse suojautumaan kehitykselle haitallisilta vaikutelmilta

Kehitysvaiheita ei voi jouduttaa, sillä aistit ja aistielämykset tarvitsevat tilaa. Ne kehittyvät vain niitä käytettäessä. Niinpä tarvitaan puu, johon kiivetä, kiviä joiden päällä hyppiä, kapea lankkusilta, jolla tasapainoilla jne. Kun lapsi saa tasapainoisesti harjoittaa kaikkia aistejaan, luo se pohjan aikuisiän ehyelle kasvulle.

Aistit ja kasvuympäristö

Varhaislapsuuden taikasanoja ovat rauha, kiireettömyys, lämpö, rakkaus ja ilo. Aikuisen
tehtävänä on rakentaa lapselle sellainen kasvuympäristö joka tarjoaa laadullisesti hyvää aistittavaa

Rytmit ja vuodenkierto

Steinerpäiväkotien toiminta rakentuu krsitillisen vuodenkierron mukaisesti. Rytmi ja toisto ovat steinerpedagogiikan kantavia asioita. Etusijalla on tarve tehdä ja toimia. Yhdessä tehtävät työt ovat merkityksellisiä töitä jotka liittyvät elettyyn elämään ja lapset rakastavat totuttuja tapoja, jotka antavat perusturvaa ja varmuutta lapselle.

Luonnon tapahtumat antavat kaikkina vuodenaikoina paljon koettavaa ja ihmeteltävää. Luonnon ihmeistä syntyy virikkeitä niin arjen töihin kuin juhliinkin, joihin päiväkodeissamme panostetaan. Juhlien teemat vaihtuvat vuoden kierron mukaan. Siten rakentuu osaltaan myös suhde luontoon ja omaan kulttuuriperintöön.

​

Arjen ja juhlan vuorottelussa syntyy käsitys ajasta ja eri vuodenaikojen tunnelmasta, sillä jokaisella vuoden juhlalla on oma erityinen tunnelmansa.

Rytmit ja vuoden kierto

Lapsen elämässä perusrytmit ovat se kallio, jonka päälle kaikki muu rakennetaan. Säännöllinen päivärytmi sekä vuodenkierron ja luonnon tapahtumat rytmittävät steinerpäiväkodin arkea ja juhlaa.

Leikki ja mielikuvitus

Leikki on lapsen oikeus. Se ruokkii mielikuvitusta, lohduttaa, innostaa, opettaa, hoitaa ja vastaa aina aitoon tarpeeseen. Leikin avulla lapsi ottaa haltuun oman kehon ja ympäröivän maailman.

Ulko- ja sisäleikeissä leikkivälineinä suositaan luonnon materiaaleja. Ulkoleikeissä puupölkyt, risut, kivet ja kannot muuttavat muotoaan leikin edetessä. Sisällä sermit ja kankaat innostavat talojen ja laivojen rakentamiseen, tuoleista muodostuu autoja ja junia ja perinteisempien leikkivälineiden lisäksi puupalikat, simpukat, kävyt ja kivet rikastuttavat lapsen mielikuvitusta ja kiehtovia leikkejä. 

​

Mielikuvitusta elävöittävät päiväkodeissamme möys taiteellinen toiminta, kuten satuhetket, nukketeatteri, maalaus, piirtäminen, muovailu sekä satuliikunta eurytmia.

Leikki ja mielikuvitus

Lapsuuden leikkimiskyky on ihmisen terveen ja elinvoimaisen kehityksen merkittävimpiä lähteitä. Tänä päivänä ei ole enää itsestäänselvää, että lapsi osaa leikkiä, mutta on selvää, että lapsi haluaa leikkiä.

Luonnonmukainen ravinto

Omassa keittiössä valmistettu luomu-/biodynaaminen kasvisruoka maittaa lapsille hyvin ja tukee heidän terveyttään. Kaikilla neljällä steinerpäiväkodilla on oma koulutettu keittäjä. Ruoka valmistetaan käyttäen biodynaamisesti tai luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita ja puhtaita lisäaineettomia elintarvikkeita. Eri vuodenaikojen sato rytmittää ravinnon tarjonnan. Juurekset ja viljat tulevat suoraan luomumaatilalta. 

Ruoan esillepanoon ja ruokailutilan esteettisyyteen panostetaan. Esteettinen ruoan esille kattaus on tärkeä opettaa lapsille jo pienestä, sillä näin ravinnon arvostus kasvaa lapsille luonnollisesti jo pienestä pitäen. Lapset pääsevät myös osallistumaan ruokapöydän kattamiseen yhdessä opettajan kanssa.

Ravinto

Omassa keittiössä valmistettu biodynaaminen luomukasvisruoka maittaa lapsille hyvin ja tukee heidän terveyttään.

Lapsen jäljittelytarve

Jäljittelyn kohteena ovat usein elävän elämän työt kuten ruoanlaitto, kodin rakentamis- ja korjaustyöt, lähipiirin ammatit, puutarhatyöt yms. Kun lapsi saa mahdollisuuden kokea ja eläytyä inhimilliseen ja mielekkääseen työntekoon, antaa se hänelle perusturvaa ja mallia ihmisenä olemisesta.

​

Steinerpadagogisessa varhaiskasvatuksessa painotetaankin kodinomaisen ympäristön ja kotitöiden tärkeyttä; kun lapsi näkee ja kokee ympärillään ihmisten tekemää työtä - tavallisia kodintöitä, ruuanlaittoa, siivousta, korjausta, käsitöitä, pihapiirin hoitoa, joihin hän voi vapaasti jäljitellen liittyä, saa hän monipuolisia virikkeitä ja mahdollisuuden kehitysvaihetta vastaavaan omaehtoiseen oppimiseen.

Jäljittely

Koska alle seitsemänvuotias lapsi oppii pääasiassa jäljittelemällä ja liittyy ympäristöön ja maailmaan konkreettisesti toimien ja tehden, käsillä käsittäen, on hyvin merkityksellistä millaisia malleja ja tunnelmia hän saa jäljiteltäväkseen

Kasvattajan itsekasvatus

Kasvattaja on pienelle lapselle esikuva. Hän opettaa sen kautta, miten toimii, tuntee ja ajattelee. Lapsi jäljittelee ympäristönsä ihmisten eleitä, ilmeitä, puhetta ja tekoja. Aikuisten vastuu pienen lapsen esikuvana on huolehtia omasta itsekasvatuksestaan ja tekojensa johdonmukaisuudesta. Jokaisen kasvattajan ja vanhemman haaste on työskennellä oman itsensä kehittämiseksi ja vahvistaa sielussaan tunnelmaa siitä, että maailma on hyvä, tosi ja kaunis maailma, johon kasvattaa.

​

Lapsi jäljittelee leikeissään aikuisten töitä kuten ruoanlaittoa, ompelua, puutarhatöitä, erilaista korjaamista ja rakentamista. Kun lapsi saa mahdollisuuden kokea ja eläytyä inhimilliseen ja mielekkääseen työntekoon, antaa se hänelle perusturvaa ja mallia ihmisenä olemisessa.

Kasvattajan itsekasvatus

Kasvatus on pohjimmiltaan itsekasvatusta ja pyrkimystä olla jäljittelemisen arvoinen.